Näytetään tekstit, joissa on tunniste refluksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste refluksi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. tammikuuta 2016

Isoäidin ananasriisi modernilla twistillä (gluteeniton)








Isäni äiti teki lapsuudessani jälkiruoaksi usein ananasriisiä, kun olimme
hänen luonaan syömässä. Tuolloin tämä jälkiruokaherkku tehtiin reteästi
kuohukermaan, jolloin se oli hyvinkin juhlava. Itse halusin hieman keventää
jälkiruokaa, ja käytin siihen vähärasvaisempaa kasvirasvavalmistetta ja
terveellistä rasvatonta rahkaa. Osa makeudesta tulee steviasta, joten
kokonaisuudessaan tätä herkullista jälkkäriä voi syödä hyvällä omatunnolla.

Tässä on myös jälkiruoka, joka syntyy äärimmäisen helposti ja nopeasti.
Aikaavievin osuus on kasvirasvavalmisteen vatkaus, ja sekin käy
sähkövatkaimella parissa minuutissa. Tämä on siis oivallinen hätävara
myös yllättävien vieraiden varalle.

Itse yllätyin, miten taivaallista ananasriisi olikaan! Muistan kyllä
lapsuudesta, että se oli hyvää, mutta nämä pienet freeshaustoimet
olivat tehneet jälkkäristä entistä maukkaamman ja vähemmän tuhdin.

Ananas on turvallinen fodmap-ruokavaliossa, joten ei syytä huoleen.
Jos kärsit refluksitaudista, pari sanaa ananaksesta. Ananas on verrattain hapokas
hedelmä, joten jos tuijotetaan ainoastaan sen happamuutta, se voi aihettaa
refluksikoille närästystä. Ananaksessa on kuitenkin paljon vatsalle ja ruoansulatukselle
hyödyllistä entsyymiää bromelaiinia, joka voi jopa auttaa oloasi. Bromelaiini
estää tulehduksia ja edesauttaa ruoansulatusta (lähde: klik!).
Ja kun jälkiruoka on kevyempi, se aiheuttaa myös vähemmän närästystä.
Mutta jos olet refluksikko, kokeile ananaksen soveltuvuus juuri itsellesi.
Minulle se sopii hyvin, kun syön sitä kohtuullisia määriä.


Tarvitset:
250-300g rasvatonta laktoositonta maitorahkaa
2,5 dl (yksi purkki) Flora Vispiä, joka on vispautuva vähälaktoosinen 
maitopohjainen kasviöljysekoite, rasvaa 20%
1 purkki ananaspaloja
1 dl riisiä keitettynä ja jäähdytettynä (raakatilavuus)
0,5 dl intiaanisokeria
0,5 dl steviaa (tässä käytetty steviaa, jota annostellaan samassa suhteessa kuin
sokeria, eli voit korvata stevian samalla määrällä sokeria)
1 tl vanilliinisokeria
1 tl kardemummaa


Keitä 1 dl riisiä (raakatilavuus) paketin ohjeen mukaan. Itse käytin pitkäjyväistä
täysjyväriisiä. Jäähdytä kypsä riisi hyvin.
Vispaa Flora Vispi sähkövatkaimella. Lisää siihen rahka ja sekoita lusikalla
varoen kunnes ainekset ovat täysin sekaisin. Valuta liemi pois ananaksista
ja lisää ne seokseen. Lisää myös jäähtyneet riisit.
Mausta sokerilla, stevialla, vanilliinisokerilla ja kardemummalla. Sekoita.
Laita ananasriisi jääkaappiin noin 20 minuutiksi hieman jähmettymään.
Annostele tarjoiluastioihin, ripottele päälle kardemummaa ja tarjoa.



** Seuraa Vatsan vapaapäivää Facebookissa TÄÄLLÄ **
 ** Kurkkaa Muotoseikka-sisustusblogiini TÄÄLLÄ **





tiistai 7. heinäkuuta 2015

Täydellinen kasvis-fetapiirakka (gluteeniton)






Tätä reseptiä olen kehitellyt pikkuhiljaa. Huomasin sen potentiaalin heti
alussa, mutta täydellisen lopputuloksen saaminen vaati muutamia leivontakertoja.
Ja nyt uskallan sanoa, että resepti on täydellinen!

Tässä gluteenittomassa piirakkapohjassa on aivan mahtava rapea ja maukas pohja,
jonka tärkeimmät maunluojat ovat tattari ja pellavansiemenet.
Täytteiksi voi jokainen laittaa mitä vain kasviksista
ja juustoista vaikkapa loheen tai lihoihin - kuka mistäkin tykkää.
Itse teen tätä kasvis-fetapiirakkana, ja se toimii minusta äärimmäisen hyvin.
Kuorrutus on maukas ja kermainen. 

Ohjeella valmistat uunipellillisen piirakkaa.

Pohjaan tarvitset:

200 g vähälaktoosista tai laktoositonta margariinia
250 g vähälaktoosista rahkaa
2 dl tattarijauhoja
2 dl tummaa gluteenitonta jauhosekoitusta tai vaikkapa kaurajauhoja
2/3 dl pellavansiemeniä
1 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 tl psylliumia


Täytteeksi tarvitset:

1 pussi pakastepinaattia
Erilaisia kasviksia, kuten vaikkapa...
3-4 porkkanaa
noin 10 nuppua parsakaalia (jos vatsasi kestää - lue parsakaalista lisää TÄÄLTÄ)
mung-pavun ituja
1 kesäkurpitsa
vihreitä papuja (jos vatsasi kestää - lue vihreistä pavuista lisää TÄÄLTÄ)
oliiveja (jos olet refluksikko, jätä oliivit pois)
vähälaktoosista fetajuustoa

suolaa


Kuorrutukseen tarvitset:
2,5 dl vähälaktoosista kuohukermaa
250 g vähälaktoosista rahkaa
2 tl suolaa
2 rkl kuivattuja yrttejä, kuten basilikaa, timjamia ja persiljaa
4 kananmunaa
1 dl vähälaktoosista emmentaljuustoraastetta (jos olet refluksikko, jätä tämä juusto pois)


Pehmennä margariinia hetki ihan miedolla lämmöllä mikroaaltouunissa, tai jätä
sen huoneenlämpöön kunnes se on pehmeää. Sekoita rahka ja pehmeä margariini
kulhossa joko käsin tai sähkövatkaimen taikinakoukulla.
Sekoita sen jälkeen mukaan keskenän sekoitetut kuivat ainekset.
Muotoile taikinasta lopuksi käsillä yhtenäinen massa.
Kaulitse massa leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Käytä kaulitsemisessa apuna jauhoja.
Koeta saada taikinasta ohut, noin 0,5 sentin paksuinen tasainen pohja.

Levitä sulatettu pinaatti tasaisesti pohjan päälle, myös reunoille.
Paista tai höyrytä suolalla maustettuja vihanneksia, kunnes ne ovat melkein kypsiä.
Vihannekset saavat siis jäädä hieman "al denteksi", eli kovankypsiksi. 
Ne kypsyvät uunissa loppuun. Levitä sitten kasvikset pohjan ja pinaatin päälle.
Murustele fetajuusto kasvisten päälle.

Valmista sitten kuorrutus sekoittamalla kaikki sen ainekset hyvin keskenään.
Kaada kuorrutus täytteiden päälle. Paista 180 asteessa noin 35-40 minuuttia.

Tarjoa juhlissa tai nauti välipalana, kevyenä lounaana salaatin kera tai vaikkapa
iltapalana. Tämä piirakka sopii todella moneen.

Itse tarjosin tätä kesäjuhlissa ja piirakka sai valtavat kehut. Kiitos niistä!


 ** Seuraa Vatsan vapaapäivää Facebookissa TÄÄLLÄ **
 ** Kurkkaa Muotoseikka-sisustusblogiini TÄÄLLÄ **


lauantai 6. kesäkuuta 2015

Hulluna villiyrtteihin: Juustoiset vuohenputkimuffinit (gluteeniton)









Tänä keväänä on käynnistynyt varsinainen villiyrttibuumi, kun
rikkakasveinakin tunnetuista luonnonantimista on alettu valmistaa ruokaa, kirjoittaa 
keittokirjoja, ja niistä kiinnostuneille on myös alettu järjestää opastettuja metsäretkiä.
Ja myönnettävä on - minä olen saappaitani myöten mukana buumissa.
Minusta on huikeaa, että pääkaupunkiseudullakin metsissä on tarjolla valtavasti
syötävää, ja usein kyseessä ovat juuri sellaiset kasvit, joita emme ole aikoihin
ruokapöytäämme huolineet, kuten voikukat, vuohenputket, nokkoset ja kuusenkerkät.

Mökillämme näitä rikkakasveina tunnettuja antimia on yllin kyllin, joten viime
viikonlopun mökkireissulla ajattelin aloittaa kokeilut. Ensin kehitin reseptit
nokkoskeitolle ja vuohenputkimuffineille. Tässä siis teillekin muffineiden resepti.

Vuohenputki (klik!) kasvaa tyypillisimmin pihoissa, puutarhoissa ja lehtimetsissä.
Vuohenputken kanssa kannattaa kuitenkin olla hyvin tarkka, sillä sen voi sekoittaa 
muutamaan myrkylliseenkin kasviin: hukanputkeen (klik!), myrkkykatkoon (klik!) 
ja myrkkykeisoon (klik!). Helpoiten kasvit kuitenkin erottaa lehdistä.

Vuohenputkestä käytetään lehdet, ja niissä on melko mieto mutta todella hyvä maku.
Vuohenputki sisältää runsaasti rautaa ja c-vitamiinia ja sitä voi käyttää pinaatin tavoin
paitsi ruoanlaitossa ja leivonnassa, myös salaateissa ja leivän päällä.

Tällä reseptillä syntyy noin 12 muffinia.

Tarvitset:
4,5 dl gluteenittomia jauhoja, kuten Semper fin mixiä
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl ruokasoodaa ( jos sinulla ei ole ruokasoodaa, laita 1 rkl leivinjauhetta)
2 tl suolaa
2 tl kuivattua tai tuoretta persiljaa
1 tl kuivattuja tai tuoreita yrttejä, kuten basilikaa tai oreganoa
70 g vähälaktoosista tai laktoositonta margariinia
0,5 dl oliiviöljyä (refluksikon kannattaa jättää jompi kumpi rasva pois)
1,5 dl vähälaktoosista tai laktoositonta emmentaljuustoraastetta
(jos refluksitautisi on todella paha, jätä pois myös juustoraaste)
140 g vähälaktoosista tai laktoositonta yrttituorejuustoa
n. 0,5 litraa huuhdeltuja vuohenputken lehtiä
1,5 dl vähälaktoosista tai laktoositonta maitoa
2 kananmunaa

Laita suureen kulhoon jauhot, leivinjauhe, suola ja yrtit, ja sekoita.
Pilko margariini, pehmennä sitä hetki vaikka mikrossa ja lisää joukkoon.
Kaada kulhoon myös öljy, ja sekoita sähkövatkaimella seos tasaiseksi muruksi.
Jos sinulla ei ole sähkövatkainta murusta seos sormilla.
Jos olet refluksikko, käytä vain toinen rasvoista.
Leikkaa vuohenputkien lehdet paloiksi saksilla ja huuhdo ne. Älä käytä vuohenputkesta varsia.
Lisää joukkoon vuohenputket, juustoraaste, tuorejuusto maito ja kananmuna.
Sekoita sähkövatkaimella seos tasaiseksi.

Nostele lusikoiden avulla taikinaa suuriin muffinivuokiin niin, että pinta on melkein
vuoan reunan tasolla. Paista 210-225 asteessa 25-30 minuuttia tai kunnes muffinit
ovat kullanruskeita.

Nämä herkkumuffinit ovat paitsi tervellisiä ja fodmapittomia, myös
todella maistuvia. Ne sopivat yhtä hyvin arkeen kuin juhlaan.
Ja mitä vuohenputkiin tulee - raaka-aineet eivät luonnosta ihan heti lopu.


 ** Seuraa Vatsan vapaapäivää Facebookissa TÄÄLLÄ **
 ** Kurkkaa muotoseikka\-sisustusblogiini TÄÄLLÄ **








maanantai 9. maaliskuuta 2015

Perunaletut (glut.) ja tonnikalamousse








Tässä on yksi viime aikojen ehdottomista lemppariohjeistani.
Todellinen helppo viikonloppuherkku!

Tämä ohje on mitoitettu 3-4 ruokailijalle, mutta kun tein näitä jumalaisia
lettuja kotona sunnuntaina, söimme koko satsin kahteen pekkaan viimeistä
murua myöten. Eli kun teet tätä herkkua, varaudu kovaan menekkiin.

Perunaletut ovat terveellisempiä kuin pelkästään jauhoista tehdyt
letut, ja niiden perunainen maku on mukavaa vaihtelua tavallisille
letuille. Mousse sopii IBS-oireisille ja refluksikoillekin, sillä se on
vähärasvainen eikä siinä ole sipulia tai etikkaista suolakurkkua.
Tavallinen kurkkukin kuoritaan refluksioireiden välttämiseksi.
Refluksioireista kärsivien kannattaa käyttää lettujen paistamisessa
vähemmän öljyä ja ottaa lettuihin vähemmän tummaa paistopintaa,
jottei oireita tulisi. Fodmapeja tässä ohjeessa ei juurikaan ole,
eli IBS-oireisille resepti on hyvin turvallinen.

Minä paistoin letut taannoin kirpputorilta löytämälläni oivallisella
pikkulettupannulla, mutta yhtä hyvin voit paistaa letut tavallisella
paistinpannulla.


Lettuihin tarvitset:

n. 8 perunaa
1,5 dl vähälaktoosista kevytkermaviiliä
tai maustamatonta rasvatonta jogurttia
3 munaa
0,5 dl gluteenitonta jauhoseosta tai mitä
tahansa gluteenittomia jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl psylliumia
1 tl tavallista suolaa


Mousseen tarvitset:

2 purkkia tonnikalaa vedessä
2 reilua hyppysellistä sormisuolaa tai muuta karkeaa suolaa
1 dl vähälaktoosista kevytkermaviiliä
5 cm pätkä kurkkua kuorittuna
1 ruukullinen tilliä


Kuori ja keitä perunat kypsiksi. Kaada vesi pois, soseuta perunat ja lisää suola.
Anna perunasoseen jäähtyä. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne soseeseen.
Lisää lopuksi kermaviili/jogurtti ja kananmunat. Sekoita tasaiseksi lettutaikinaksi.
Taikinasta tulee normaalia lettutaikinaa paksumpaa, älä pelästy sitä.

Tee sitten mousse. Kaada tonnikalasta vesi pois ja hienonna tonnikala kulhossa haarukalla.
Lisää joukkoon suola, hienonnettu tilli, ja kuorittu, pieniksi kuutioiksi leikattu kurkku.
Lisää lopuksi kermaviili, sekoita ja laita mousse jääkaappiin maustumaan.

Paista öljyssä tai voissa lettutaikinasta melko paksuja lettuja.
Letut ovat kypsiä, kun ne eivät päältä painettaessa enää tunnu kovin
pehmeiltä sisältä.
Nauti mousse lämpimien lettujen kanssa.



maanantai 16. helmikuuta 2015

Helpot ja kevyet kurkku-kalkkunarullat





Tällä viikolla blogissa kuuluu kanalintujen kotkotusta.
Viime aikoina ohjeissa on menty sen verran vegelinjalla, että
välillä tekee mieli myös lihaisampia annoksia.
Tämän ohjeen lisäksi luvassa on toinenkin kalkkuna/broileriohje,
eli samalla teemalla jatketaan loppuviikosta.
Alkuun kuitenkin kevyempää kylmää naposteltavaa.

Nämä hauskat ja kevyet kurkku-kalkkunarullat sopivat hyvin
evääksi, juhliin tai vaikka perjantai-illan leffanaposteluun.
Ne valmistuvat käden käänteessä, ja niitä voit varioida ihan
miten haluat. Korjaa siis idea talteen.


Tarvitset:

1 iso kurkku
100g maustamatonta vähälaktoosista tuorejuustoa
noin 12 siivua kalkkunaleikettä
sormisuolaa
kourallinen vihreitä oliiveja
korianteria
kuivattuja yrttejä
coctailtikkuja


Sekoita täytteeksi tuorejuusto, suola, pilkotut oliivit sekä
kuivatut yrtit. Lisää mielesi mukaan muitakin mausteita,
jos vatsasi ja ruokavaliosi sen sietävät.

Leikkaa juustohöylällä kurkusta pitkä viipale.
ja lado sen päälle puoliksi leikatut kalkkunaleikkeet.
Sivele päälle tuorejuusto-oliivitäytettä.  Hakkaa korianteri
hieman pienemmäksi ja ripottele täytteen päälle.

Rullaa koko komeus tiukalle rullalle ja kiinnitä coctailtikulla.

Voilá!









keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Tofu-fetahampurilaiset + asiaa fodmapeista Ylen Aamu tv:ssä






Jos ärtyneen suolen oireyhtymä ja sen ruokavaliohoito kiinnostavat,
virittäydy huomenna torstaina 12.2. TV1:n ääreen aamulla klo 7.44 (tai 7.49).
Minulla on ilo ja  kunnia olla huomenna Ylen Aamu tv:n haastateltavana
ärtyneen suolen oireyhtymästä ja fodmap-ruokavaliosta, ja
siinä samalla hieman bloggaamisestakin. Vaikka olen
esiintynyt lukuisia kertoja tv:ssä ja ollut tv-toimittajanakin vuosia,
en koskaan ole ollut suorassa lähetyksessä. Joten jännittää
kyllä aivan vietävästi! Toivottavasti saan jotain sanottua :)


Mutta hypätään sitä ennen vielä todellisen viikonloppuherkun
kimppuun. Joskus on nimittäin pakko saada burgeria.
Kun purilaishimo iskee, ei vatsavaivoista kärsivänkään
tarvitse jäädä ilman. Tämä purilainen on hellä vegeherkku
todelliseen nälkään. Rinnalla voi hyvällä omatunnolla syödä
erehdyttävästi ranskalaisia perunoita muistuttavat pannupaahdetut
vihreät pavut. Lupaan, että korvike toimii!


Tarvitset (2 hengelle):

2 kpl gluteenittomia sämpylöitä
150g marinoitua tofua (Jalotofu toimii hyvin)
oliiviöljyä
100g laktoositonta fetajuustoa (isona palana, esim. Mevgal)
pestokastiketta
korianteria
jääsalaattia
kevyttä majoneesia, jos haluat
300g vihreitä papuja


Itse käytin tällä kertaa valmiita gluteenittomia sämpylöitä,
mutta täällä (klik!) on myös hyvä ohje itse tehtyihin sämpylöihin.
Minä käytin Sunnuntain gluteenittomia kaura-porkkanasämpylöitä.
Niitä saa kauppojen pakastealtaista, ja ne ovat lähestulkoon ainoita
siedettävän hintaisia ja hyvänmakuisia gluteenittomia pakasteleipiä.
Mutta jos puhtia riittää, tee toki hampparisämpylät itse.

Leikkaa sämpylä puoliksi ja voitele molemmat puolet reilulla
määrällä pestokastiketta. Laita pohjasämpylän
päälle reilusti salaattia.

Leikkaa tofusta pihviä muistuttavat viipaleet ja paista ne
pannulla pienessä määrässä öljyä. Kun tofun pinta
on saanut kauniin ruskean värin, käännä ja paista toinen puoli.
Leikkaa fetasta muutamia pitkiä, vajaan puolen sentin paksuisia
viipaleita. Kun tofu alkaa olla paistunut, käytä fetapalat pannulla vielä
nopeasti. Juusto sulaa äkkiä, joten ole tarkka ja nopea.
Nosta tofupala salaatin päälle ja sen päälle fetapalat.
Laita fetan päälle hieman kevytmajoneesia, jos haluat.
Hakkaa korianteri silpuksi ja ripottele täytteiden päälle
runsaasti korianteria. Laita päällimmäiseksi vielä kansisämpylä.

Huuhtele pavut ja poista kannat. Nosta pavut laakeaan kasariin
tai paistinpannulle ja  kaada päälle pari desiä kiehuvaa vettä.
Peitä pannu kannella ja anna papujen höyrystyä täydellä teholla
muutama minuutti. Kun kosteus on haihtunut, kaada sekaan hieman
öljyä. Paistele papuja pannulla, kunnes ne ovat saaneet
kauniin ja rapsakan paistopinnan.

Herkuttele!

















maanantai 9. helmikuuta 2015

Kokemuksia: Miten fodmap-ruokavalio tehoaa? Entä mitä refluksikko saa syödä?


Saan jatkuvasti blogiin paljon kommentteja ihmisiltä, jotka ovat
juuri saaneet IBS-diagnoosin ja joille lääkäri on suositellut fodmap-ruokavaliota
ainoana mahdollisena hoitona ärtyneen suolen oireyhtymään.
Koska vertaistuki on hirvittävän helpottavaa ja auttaa suhteuttamaan
elämänmuutosten todellisen merkityksen, päätin kirjoittaa blogiin myös
oman "tarinani" eli kertoa siitä, millainen minun kamppailuni on ollut
ja on kahden eri vatsasairauden/oireyhtymän kanssa.

Olen koko työikäni, eli kohta 15 vuotta tehnyt vuorotyötä.
Olen tehnyt yövuoroja, hyvin aikaisia aamuja, myöhäisiä iltoja jne. Vuorotyön
vaikutukset terveyteeni  ovat kertyneet hiljalleen, ja vuorotyö on näkynyt mm.
migreenialttiutena, unihäiriöinä ja lopulta myös ruoansulatushäiriöinä.
On hyvin vaikeaa sanoa, mikä vuorotyön todellinen vaikutus on ollut sairastumiseeni,
mutta lääkärit ovat arvioineet, että sillä on todennäköisesti ollut vaikutusta.

Talvella 2011-2012 vatsan kanssa alkoi olla ongelmaa. Etenkin yövuoroissa vatsa
turposi valtavasti ja oli kipeä, mutta muutoinkin saatoin saada vatsakramppeja silloin
tällöin. Kokonaisuudessaan olo oli tukkoinen ja vaikea. Alkuvuodesta 2012
elämässäni tapahtui suuria muutoksia, jotka laukaisivat vatsaongelmat ns. käsiin.
Ruoansulatus meni stressistä täysin sekaisin, mikään ruoka ei tahtonut sulaa kunnolla ja
sekä syöminen että syömättömyys aiheuttivat valtavia vatsakipuja,
joiden voimakkuus kaatoi minut polvilleni esimerkiksi kaupassa tai bussipysäkillä.
Huusin ääneen kivusta. Painoa lähti puolessa vuodessa ilman minkäänlaista
laihduttamista yli 10 kiloa. Oli toki kiva mahtua pienempiin vaatteisiin, mutta
kun painon putoaminen ei tasaantunut ja kivut koventuivat, menin lääkärille
noin 8 kuukautta isompien ongelmien alkamisesta. Myönnän - odotin kovin
pitkään. Minulta otettiin kaikki mahdolliset veriarvot, helicobakteeri jne.
Kun teisteissä ei löytynyt mitään muuta kuin äärimmäisen alhaiset D-vitamiiniarvot,
sain käteeni IBS-diagnoosin. En ollut koskaan kuullutkaan fodmap-ruokavaliosta
tai fodmapeista, kun lääkäri kehotti googlaamaan, miten IBS:ää hoidetaan ruokavaliolla.

Shokkihoitoa


Ensimmäinen hakutulos järkytti. En siis voi syödä yhtään mitään! Olin tuolloin 
pescovegetaari, eli söin kasviksia, kalaa ja äyriäisiä, ja etenkin soijatuotteiden kielto
tuntui kohtuuttomalta. Mistä minä enää saisin tärkeät proteiinini, kun en syönyt lihaa?
Muistan, että olin hyvin allapäin pitkään diagnoosi jälkeen. Koetin keksiä, mitä
ruokaa voisin kotona tehdä, mutta usein ruoka typistyi riisutuksi salaatiksi.
Ravintolaruokailu ja lounassyömiset töissä olivat yhtä tuskaa. Tuntui, että
kaikessa on jotain kiellettyä - vähintään sipulia pieninä paloina.

Pärjäilin kuitenkin ruokavalion kanssa ja huomasin todella pian, että
kun en syönyt mitään kiellettyä, vatsa ei turvonnut, siihen ei koskenut
ja ruoka suli. Olin haltioissani. Kun välillä erehdyin syömään jotain
kiellettyä (muistan eräänkin punajuuripastan), olo oli heti kuin kuoleman
kielissä. Opin nopeasti erottamaan, miltä juuri IBS-kipu tuntuu ja millainen olo
on, kun fodmapeja on ruokavaliossa mahdollisimman vähän.
Kokonaisvaltaisesti paremmaksi olo muuttui noin kuukaudessa.
Täytin ja täytän edelleen miltei joka päivä netissä (kiloklubi.fi) ruokapäiväkirjaa,
joka laskee proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien saannin. Sen avulla opin
arvioimaan, saanko mahdollisesti ruoasta kaiken tarvittavan.
Lisäksi otan vitamiineja purkista hyvin laajalla skaalalla.

Ihmiset kysyvät usein, mitä ruokia ikävöin eniten. Minulle kaikkein vaikeinta
oli irrottautuminen leivonnaisista ja ruisleivästä. Olen aina rakastanut
makeita leivonnaisia yli kaiken, leiponut itse melko paljon piirakoita ja
palkinnut itseäni leivoksilla tai viinereillä. Se loppui kuin seinään.
Meni kauan aikaa ennen kuin aloin uskaltaa kysyä kahviloissa gluteenittomia
tuotteita saati sitten ennen kuin opin valmistamaan niitä itse.
Toinen vaikea asia oli tosiaan se, että soijatuotteet pääasiassa kiellettiin.
Tofuahan IBS:stä kärsivät sa syödä, mutta sitäkään ei voi syödä joka päivä.
Kalaa syön paljon, mutta silti proteiiniarvot jäivät alas. Joten lisäsin lopulta
harkinnan jälkeen broilerin ja kalkkunan takaisin ruokavaliooni. Tässä kohtaa
onkin siis viimeistään hyvä huomauttaa, ettei Vatsan vapaapäivästä edelleenkään
siis löydy punaista lihaa sisältäviä ohjeita. Koska minä en syö punaista lihaa.
Broilerilla ja kalkkunalla sain proteiinin määrän kohdilleen, ja koko ruokavalio
alkoi puolen vuoden jälkeen tuntua omalta. Koska suomenkielisiä reseptisivustoja
ei ollut, selasin hullun lailla ulkomaisia sivustoja ja innostuin ruoanlaitosta,
koska siihen oli tullut uusi, hauska haaste. En ollut ennen IBS:ää kovinkaan
innokas ruoanlaittaja, vaan IBS teki minusta sellaisen.

Tiedonhankinta on ollut minulla kaiken a ja o, sillä netissäkin on paljon kaikenlaista
väärää tietoa liittyen fodmapeihin. Totuushan on se, että kaikissa ruoissa, joissa
on hiilihydraatteja, on ainakin jonkin verran fodmapeja. Kyse on siitä, miten
luodaan ruokavalio, jossa niitä on mahdollisimman vähän. On myös raaka-aineita,
joissa on "ei paljon eikä vähän fodmapeja", vaan sen verran, että niitä voi syödä
kohtuudella ilman ongelmia. Täällä (klik!) hyvä englanninkielinen artikkeli juuri
tästä aiheesta. Hämmennystä herättävät mm. kaalit, joista mm. valkokaali, punakaali ja
kukkakaali kuuluvat ehdottomasti kiellettyjen listalle. Sen sijaan lehtikaalissa ja
parsakaalissa fodmapeja on vähemmän, joten niitä voi muutoin oikean ruokavalion
seassa syödä maltillisesti ihan huoletta. Sama pätee palkokasveihin: herne ja kaikki
muut pavut ovat kiellettyjä - vihreät pavut sen sijaan sallittuja samalla periaatteella.
Soijatuotteiden kohdalla jako on vielä paljon monimutkaisempi. Osa soijatuotteista, kuten
tofu ja natto sekä miso valmistetaan niin, että soijan fodmapeja sisältävä osa poistuu.
Minä turhaan välttelin näitä raaka-aineita, jotka juuri kasvispitoisessa ruokavaliossa
ovat tärkeässä asemassa, kunnes luin enemmän oikeaa tietoa ja paremmista lähteistä.
Hyvä neuvo onkin: lue paljon, lue englanniksi, ole kriittinen.

Nyrkkisääntönä muutenkin voi sanoa, että jos olet muutoin tarkka ruokavalion suhteen ei
haittaa, jos joskus syöt yhden sienen tai haukkaat omenaa. Etenkin pitkään fodmap-ruokavaliolla
oltuaan ihmisen ruoansulatus alkaa sietää paremmin fodmapeja ja parin vuoden
päästä voit lääkäreiden mukaan jopa lisätä kiellettyjä ruoka-aineita takaisin. Toivoa siis on!
Alkuvaiheessa ruokavalion kanssa kannattaa olla tarkka, mutta vuoden päästä voit todennäköisesti
jo hieman joustaa aina silloin tällöin.

Tammikuussa 2015 olen ollut 2,5 vuotta fodmap-ruokavaliolla ja se on muuttunut
täysin automaattiseksi osaksi elämääni, vaikka syön miltei joka päivä ulkona,
ja jopa uskallan matkustaa ja syödä ulkomailla ravintoloissa. Ei tähän kuole :)

Ai refluksitautiko siihen päälle?


Syksyllä 2014 minulle iski sitten IBS:n päälle paha refluksitauti, joka kavensi ruokavalion
hyvin, hyvin suppeaksi. Nyt tuntuu uskomattomalta, että koin fodmap-ruokavalion
alussa suppeaksi - enhän tiennyt suppeudesta silloin vielä mitään!
Refluksitautia hoidetaan lääkkeillä, jopa leikkauksella, mutta erittäin merkittävä tekijä
oireiden hallinnassa on ruokavalio. Minun refluksitautini puski päälle yhtäkkiä niin
valtavalla voimalla ja tulehdutti koko ruokatorven, että jouduin aloittamaan ns.
Koufmanin ruokavalion (klik!), eli poistamaan ruokavaliostani kokonaan kaikki
raaka-aineet, joiden ph on alle 5. Se käsittää  varmaan arviolta 95% ruoista.
Ruokien ph-listoja löytyy hyvin netistä, mutta tämänkin kohdalla: vain englanniksi.
Tässä (klik!) minun eniten käyttämäni lista. Vähitellen olen pystynyt hieman
tinkimään myös ruoan ph-arvoista, joten tässäkin ruokavalio tehoaa.

Muutoin refluksissa vältellään yleisesti tomaattia, sipulia, alkoholia, mehuja,
sitrushedelmiä, rasvaisia ruokia, vahvasti sokeroituja ruokia, hiilihappoja,
kahvia, suklaata, paprikaa ja pippuria tai chiliä sisältäviä ruokia.
Raskas lääkitys, tiukka ruokavalio  ja aloe vera ovat auttaneet minua selvästi. Se,
pääsenkö koskaan eroon refluksitaudista, onkin sitten paljon suurempi kysymysmerkki.
Joskus vielä haluaisin silti nauttia lasin viiniä, kupin kahvia ja syödä mansikoita.

Kahden eri ruoansulatusoireyhtymän/sairauden kanssa eläminen ei ole
ollut mikään mieltä ylentävä tekijä elämässäni, mutta olen yrittänyt tehdä
ruoanlaitosta hauskaa ja inspiroivaa. Joka päivä on kuitenkin syötävä, joten
miksi siitä ei tekisi hauskaa. Ruokavaliosta masentuminen ei ainakaan auta
kumpaankaan sairauteen, joissa stressi on yksi suuri tekijä.

Tämän blogin ohjeissa olen koettanut yhdistää nämä kaksi vaivaa ja
elämisen niiden kanssa. Toivon, että blogista olisi apua sekä
IBS:stä kärvisille että refluksikoille.

Toivon kovasti, että saisitte täältä ideoita omaan ruoanlaittoonne. Ja vaikka ette koskaan
tekisi yhtä ainoaa tämän blogin ohjeista toivon, että saisitte täältä mukaanne edes
positiivista asennetta tämän ongelman kohtaamiseen. Loppuun lisään viimeisten vuosien
varrelta muutaman ruokakokemuksista otetun kännykuvan, joista minulle tulee aina hyvä mieli.

Kirjoitelkaa jatkossakin kommentteja ja kysykää, jos jokin mietityttää.
Ja muistakaa nauttia syömisestä!

//Vilja




Ystäväni on haka tekemään uppomunia. Hän tarjoaa minulle aina vain fodmap-aterioita <3




Siskoni teki minulle riisikakusta "fodmap-bruchettaa" lomalla. Ettei tule paha mieli :)




Päätin kokeilla kasvattaa itse kesäkurpitsaa. Näitä jättejä tuli yli 20.




Flow-festivaaleilla ensi kertaa festariannos, jonka voin syödä kokonaan. Nojoo, hummus piti jättää.




Ei lisättävää :)




perjantai 30. tammikuuta 2015

Runebergintortut twistillä (gluteenittomat)








Runeberginpäivä lähestyy ja torttuhammasta kolottaa?
Gluteenittomat runebergintortut on ihan helppo valmistaa
ja vannon, että niistä tulee vähintään yhtä hyviä kuin
alkuperäisistä - näistä jopa tuli hieman parempia ;)

Korvasin vadelmahillon inkiväärihillolla, jonka olen
tehnyt tämän (klik!) ohjeen avulla. Inkiväärihilloa voit
myös ostaa hieman suuremmista kaupoista ja marketeista.
Inkiväärihillo antaa tortuille aivan ihanan, kipakanmakean
maun ja se sopii runebergintortun vahvaan makumaailmaan
mielestäni jopa vadelmaa paremmin. Se onkin näiden torttujen
"jekku". Käytän inkivääriä paljon, sillä sen kerrotaan auttavan
ruoansulatuselimistön tulehdustiloissa. Ja refluksikko kun ei voi
marjahilloja syödä, on tässä oiva korvike. Ja onhan se aivan
mielettömän ihanan makuista.

Joten ääntä kohden.
Tästä taikinasta tulee noin 8 torttua.


Tarvitset:

150 g margariinia
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
1 dl mantelijauhetta/mantelirouhetta
1,5 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta
1,5 dl gluteenittomia korppujauhoja
1 tl psylliumia
1 rkl piparkakkumaustetta (tai sama määrä seosta,
jossa on kanelia, kardemummaa ja neilikkaa)
1 rkl  vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta

Kostutukseen:
1 dl vettä
1 rkl steviaa (tai sokeria)
(jos haluat, voit lisätä myös karvasmanteliöljyä)

Koristeluun:
1 dl tomusokeria (+pienen pieni tilkka vettä)
tai valmista sokerikuorrutusta
1,5 dl inkiväärihilloa


Vaahdota rasva ja sokeri hyvin, ja lisää munat yksitellen vatkaten.
Lisää sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet. Voitele metallinen tai
silikoninen muffinsivuoka, täytä vuoat hieman yli puoliväliin
asti taikinalla ja aseta pellille. Paista leivonnaisia 200 asteessa noin
noin 17 minuuttia kauniin ruskeiksi. Ota uunista ja anna läähtyä.
Irrota tortut vuoistaan ja käännä tasaisempi puoli ylöspäin.
Kostuta tortut vedellä, johon on sekoitettu steviaa. Kaada teelusikalla
hieman kostutusvettä kerrallaan kaikkien torttujen päälle. Minä itse en
käyttänyt karvasmanteliöljyä, sillä arastelen sen vaikutusta
refluksioireisiini. Mutta jos haluat lisätä karvasmantelia,
se sopii näihin torttuihin oikein hyvin. Lisää jokaisen tortun päälle
nokare hilloa. Sekoita kuorrutusta varten tomusokeriin vettä ja tee
hillosilmän ympärille sokerikuorrutus.

Käsittämättömän hyvää. Söin samalta istumalta kolme.







perjantai 23. tammikuuta 2015

Intialainen palak paneer - herkkua nopeasti!







Sitä helposti kuvittelee, että hieman eksoottisempien
ruokalajien valmistamiseen kuluu paljon aikaa.
Intialainen pinaattimuhennus palak paneer on kuitenkin
varsinainen pikaruoka. Harva terveellinen ja mielettömän
hyvänmakuinen herkkuruoka valmistuu näin yksinkertaisesti
ja nopeasti. Tämän ohjeen myötä naapurissa sijaitseva
nepalilainen ravintola onkin saanut varteenotettavan kilpailijan
ihan kotikeittiöstäni.

Palak paneer sopii fodmap-ruokavalioon mainiosti,
kun perinteistä ohjetta modifioidaan hieman, eli siitä jätetään
pois sipulit ja paprikat. Itse olen korvannut ne porkkanalla, joka sopii tähän
ruokaan mainiosti Huomaathan, että kotijuuston on hyvä olla
vähälaktoosista, jotta et saa siitä oireita.

Refluksikolle palak paneer sopii hyvin, kun siitä
vaihdetaan hieman mausteita. Intiassa ja Nepalissa paljolti
käytetty garam masala on maustesekoitus, joka
sisältää paljon refluksikoille oireita aiheuttavia
mausteita. Jos kärsit siis refluksitaudista, jätä
garam masala pois ja korvaa se suuremmalla määrällä
muita mausteita. Pinaatti on refluksikolle oiva
raaka-aine, koska se on hyvin emäksistä.


Tarvitset:

1 iso porkkana tai 2 pientä
1 rkl öljyä
1 tl garam masalaa (jos olet refluksikko, jätä pois)
1 tl kurkumaa
1 tl juustokuminaa eli jeeraa
1 tl inkivääritahnaa tai tuoretta inkivääriä raastettuna
2 ps (150g/pussi) pakastepinaattia
2 dl laktoositonta ruokakermaa
n. 200g vähälaktoosista kotijuustoa (mm. Rainbow)
2 tl suolaa


Paloittele porkkan aivan ohuiksi, noin neljä senttiä pitkiksi tikuiksi.
Laita porkkananpalat pannulle paistumaan reiluun tilkkaan öljyä.
Mausta kurkumalla, jeeralla ja inkiväärillä - ja jos et ole refluksikko, myös garam
masalalla. Paista porkkanoita ja mausteita muutama minuutti, kunnes porkkanat
alkavat hieman pehmetä ja kun mausteista on irronnut hyvin makua.
 Lisää jäinen pinaatti ja paistele, kunnes pinaatti sulaa.
Kaada pannulle ruokakerma ja kiehauta. Lisää lopuksi kuutioitu
kotijuusto ja anna hautua vielä 1-2 minuuttia, kunnes juusto on
hieman pehmentynyt. Mausta suolalla.

Tarjoa palak paneer riisin ja inkiväärilastujen kera.

Näin simppeliä!






tiistai 20. tammikuuta 2015

Ei nätit mutta hyvät gluteenittomat sämpylät








Elän käytännössä ilman leipää, sillä koen, että gluteenittoman
leivän hinta kaupassa on käsittämätön, ja riisikakut korvaavat
leivät erinomaisesti pienillä välipaloilla. Mutta aina
välillä iskee silti hirvittävä leivänhimo. Etenkin keiton
kanssa leipä maistuu äärimmäisen hyvältä.
En ole mikään gluteenittoman leivonnan yliasiantuntija
ja gluteeniton leivonta usein yllättää (eikä aina positiivisesti),
mutta yrittänyttä ei ole toistaiseksi koskaan laitettu.
Leivoin siis ennen iltavuoroa helpot gluteenittomat
sämpylät. Tällä ohjeella sämpylöistä tulee hyvin
maukkaita ja niihin saa rapean kuoren.

Tein sämpylät kuivahiivaan, sillä arastelen
tuorehiivan käyttöä vatsaongelmien kanssa.
Kannattaa huomata, että gluteeniton hiivataikina ei kohoa yhtä 
paljon kuin vehnätaikina, joten jos haluat muhkeita 
sämpylöitä, pyörittele taikina pyöreiksi palloiksi.
Minä halusin littanampia versioita, joten muotoilin
taikinasta kiekkoja. Huomattavaa on myös se, että
gluteenittomat hiivataikinat kestävät  vain yhden 
kohotuksen, joten kohota ne leivonnaisina, ei taikinana.


Tarvitset:
1 pussi kuivahiivaa
1 rkl psylliumia
1 dl kaurahiutaleita
1 dl tattarijauhoja
2,5 dl kaurajauhoja
2 dl maissijauhoja
1 rkl kuivattuja yrttejä, kuten basilikaa tai timjamia
3 rkl auringonkukansiemeniä
1/4 tl suolaa
1/2 rkl sokeria
4 dl vettä
1/2 dl oliiviöljyä tai rypsiöljyä


Sekoita kaikki kuivat aineet ja 1,5 rkl auringonkukan-
siemeniä keskenään. Lisää selvästi kädenlämpöä lämpöisempi 
vesi sekä öljy pienissä erissä samalla sähkövatkaimen 
taikinakouluilla sekoittaen. Sopiva lämpötila vedelleon 40-45 astetta. 
Yli 50 asteessa kuivahiiva tuhoutuu.

Anna taikinan turvota 5-10 minuuttia. Öljyä sitten kätesi ja pyörittele taikinasta
sämpylät. Ripottele sämpylöiden päälle loput auringonkukansiemenet.
Kohota gluteenittomat sämpylät leivinpaperoidulla 
pellillä noin 20 minuuttia. Paista sämpylöitä 225 asteessa 
reilu 15 minuuttia tai kun ne ovat saaneet kellanruskean pinnan.

Sämpylät ovat parhaimmillaan tuoreina, mutta ne voi myös
pakastaa tai säilöä muovipussiin, jossa ne säilyvät noin 3 päivää.




sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Talvinen kanelikakku inkiväärikiilteellä (gluteeniton)








Tämä mausteinen kakku sopii oivallisesti vaikkapa uudenvuoden juhliin
tai muihin talvisiin kahvitteluihin.

Se on muunnelma perheeni yhdestä jouluperinteestä, puolukkakakusta.
Nyt refluksin myötä kun en saa syödä puolukkaa, oli kehiteltävä
uudenlainen perinne. Ja tästä tuli todella maukasta.

Tämä kakku ei sisällä juurikaan fodmapeja, eli se sopii
vatsavaivaisille oivallisesti. Ainoa fodmapeja sisältävä
raaka-aine ovat viikunat. Mikäli vatsasi ei kestä lainkaan
viikunaa, voit korvata sen esimerkiksi banaanilla tai jättää
kokonaan pois. Lisää silloin täytteeseen reilusti enemmän kanelia.
Valitsin kakkuun myös raaka-aineita,
jotka ovat emäksisiä ja rauhoittavat refluksikon närästystä.
Näitä ovat juuri kaneli ja inkivääri. Ne tuovat kakkuun
myös ihanan talvisen maun.

Kakun pohjassa ei ole munia, vehnäjauhoja, voita eikä sokeria,
ja täytteestäkin sokeri on koetettu rajata aivan minimiin,
jotta se olisi mahdollisimman vatsaystävällinen.
Ohje voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta kakku on
todellisuudessa hyvin helppo valmistaa.

Pohja

Tarvitset:
2 banaania
2 dl kaurahiutaleita
1 rkl tummaa siirappia
2 tl piparkakkumaustetta

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Tätä varten sinun on leikattava
paperista pohjan mallinen ja kokoinen pyöreä pala sekä pitkä suorakaiteen
mallinen soiro, jolla vuoraat irtopohjavuoan reunat. Laita tässä vaiheessa
paikoilleen vasta pohjaa suojaava pyöreä leivinpaperipala.

Muussaa banaanit kulhossa haarukalla. Lisää joukkoon kaurahiutaleet
sekä siirappi ja sekoita voimakkaasti. Mausta piparimausteella.
Tasoita massa kaavinta käyttäen irtopohjavuoan pohjalle ja laita uuniin
175 asteeseen vartiksi ja nosta jäähtymään, kunnes pohja on viileä.
Jäähdyttämispuuhissa talvi auttaa mukavasti, jos tekeleet voi nostaa
jäähtymään vaikka parvekkeelle tai terassille.

Täyte

Tarvitset:
10 kuivattua viikunaa
1,5 dl vettä
3 kananmunan valkuaista
0,5 dl sokeria
4 dl vähälaktoosista kuohukermaa
1 dl steviaa
200g vähälaktoosista rasvatonta maitorahkaa
0,5 dl siirappia
2 tl kanelia
2 tl vaniljasokeria
5 liivatelehteä


Poista viikunoista kovat kannat veitsellä.
Pilko viikunat pieniksi palasiksi ja laita ne kattilaan. Lisää sekaan 1,5 dl vettä.
Keitä viikunoita, kunnes ne ovat pehmenneet ja seoksesta on tullut kiisselimäinen.
Jäähdytä seos viileässä tai kylmässä.

Vatkaa valkuaiset ja 0.5 dl sokeria kovaksi vaahdoksi.
Vaahdota kerma ja mausta se 0,5 dl:lla steviaa.

Liota liivatelehdet kylmässä vedessä ja sulata pehmentyneet
liivatelehdet tilkkaan lähes kiehuvaa vettä. Sekoita siirappi ja kaneli sekä
liivatevesi jäähtyneeseen viikunaseokseen.
Yhdistä valkuaisvaahto ja kermavaahto sekä rahka, viikuna-liivateseos
 ja vaniljasokeri sekä loput 0,5 dl steviasta.

Vuoraa irtopohjavuoasta nyt myös reunat pitkällä ja noin 5 cm levyisellä
leivinpaperisoirolla. Voit kiinnittää soiron päät yhteen esimerkiksi klemmarilla,
että saat reunuksen pysymään vuoan sisäpuolella pyöreänä, vuoan reunoja
suojavana paperireunuksena.

Kaada massa uunista tulleen, jäähtyneen pohjan päälle.
Laita jääkaappiin ainakin pariksi tunniksi.

Kiille

Tarvitset:
1,5 dl inkiväärihilloa (tätä saa suurista markeista tai
valmistamalla itse täällä ohjeella (klik!) )
1 dl vettä
4-5 liivatelehteä
0,5 dl steviaa

Kun täytteen massa on jähmettynyt, valmista kiille. 
Liota liivatelehdet kylmässä vedessä ja kun ne ovat pehmentyneet,
sulata ne desilitraan lähes kiehuvaa vettä. Kun liivatelehdet ovat täysin
sulaneet veteen, lisää kattilaan hillo. Jos inkiväärihillo on kovaa, sulattele sitä hetki
liedellä kuumassa vesi-liivatelehtisekoituksessa vispaten. Älä kuitenkaan keitä.
Kun seos on tasaista, kaada kiille kakun päälle.
Laita kakku jääkaappiin ainakin pariksi tunniksi.

Kun kakku on kokonaan jähmettynyt, poista irtopohjanvuoan
reunus, leivinpaperisoiro ja irtopohjavuoan pohja ja aseta kakku tarjolle.

Tarjoa kakkua kahvin, teen tai glögin kanssa, tai
vaikkapa kuohuviinin kaverina uudenvuoden juhlissa.